Muovikoulu blogi

Video: Näin testasimme muovien iskunkestävyyttä!

Kirjoittanut Marko Koljonen | 12.8.2020 4:00

Kirkkaat muovilevyt ovat huomattavasti normaalia lasilevyä sitkeämpiä ja siten iskulujempia. Polykarbonaatin eli PC:n iskulujuus lasiin verrattuna on jopa 200-kertainen ja Akryylillä eli PMMA:lla lähes 20-kertainen. Myös PETG on hyvin iskusitkeä, lähellä PC:n iskulujuutta.  

Muovi valitaankin lasin sijasta usein juuri iskulujuutensa sekä keveytensä vuoksi. Lisäksi muovia on helpompi työstää kuin lasia.

Mitä asioita muovin iskulujuudessa pitää huomioida?

Iskulujuus on suhteellista. Mieti ensin miten tärkeä ominaisuus iskulujuus on omassa käyttökohteessa ja mikä on siihen "riittävä" iskulujuus. Vaikka iskulujuus on hyvä ominaisuus monessakin kohteessa, niin se tuo mukanaan myös haasteita toisissa ominaisuuksissa, kuten materiaalin pintakovuudessa ja sitä kautta naarmuuntumisessa. Ohjesääntönä voidaan pitää mitä iskunkestävämpi muovimateriaali, sen pehmeämpi muovimateriaali.

Materiaalin pintakovuutta voidaan puolestaan parantaa pinnoittamalla muovilevyä. Näin tehdäänkin usein kohteissa, jossa tarvitaan sekä erinomaista iskulujuutta että hyvää naarmuuntumisen kestoa. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita erilaiset ajoneuvojen ikkunat sekä jääkiekkokaukalot. Näissä on käytössä sekä Polykarbonaattia (PC) että Akryyliä (PMMA GS). Kovapinnoitetut versiot näistä ovat PC HARD ja PMMA HARD.

Joissain tapauksissa PETG on hyvä vaihtoehto pinnoittamattomana, erityisesti sellaisissa kappaleissa, jotka tehdään lämpömuovaamalla tai tyhjiömuovaamalla. Pinnoitettua muovilevyä ei voi lämpömuovata, vaan lämpömuovaus pitää tehdä ennen pinnoitusta. Iskulujuutta tuleekin miettiä suhteessa pintakovuuteen ja työstettävyyteen ja sitä kautta myös kappaleen kustannuksiin.

Myös muovimateriaalin optinen laatu ja paloluokitus nousevat jossain käyttökohteissa materiaalin valintaa ohjaaviksi tekijöiksi iskunkestävyyttä vaativissa kohteissa. On hyvä ymmärtää myös se, että esimerkiksi palosuojatuissa materiaaleissa iskulujuus ei ole yhtä hyvä kuin palosuojaamattomassa materiaalissa. Myös  muovilevyn lämpömuovaus muuttaa jonkin verran iskunkestävyyttä.


Millä menetelmillä muovin iskulujuutta mitataan?

Kirkkaiden muovien iskulujuus testataan Euroopassa DIN EN ISO 179-1eU mukaisesti. Iskulujuutta testataan Charpy-iskulujuuskokeella, missä käytetään heiluri-iskurivasaralaitteistoa.  Izod-iskulujuuskoe on puolestaan Iso-Britannian vastine Charpylle ja sitä käytetään erityisesti Yhdysvalloissa. Se poikkeaa Charpy kokeesta kiinnitystavaltaan.


”Muovikoulu testaa” -videosarjassa asiantuntijamme tekevät käytännön testejä muovien ominaisuuksista, analysoivat niitä sekä kertovat testien tulokset.
Tämän Muovikoulu testaa -videon aiheena on Muovien iskulujuustesti kirkkaille muovilevyille,  jossa testasimme erilaisten kirkkaiden muovien iskulujuutta.
Emme lähteneet tekemään testiä edellä mainittujen kokeiden mukaisesti, vaan lähestyimme asiaa käytännöllisemmin lekalla ja vasaralla.  Se havainnollistaa hyvin sen, miten käytännössä PMMA, PC ja PETG kestävät kovia iskuja. Testasimme näitä kolmea eri materiaalia myös useammalla eri ainevahvuudella ja havaitsimme myös niiden vaikutukset iskunkestävyyteen.
Lataa itsellesi ilmainen video (kesto n. 8 min.) ja opit aiheesta lisää.

 

Olemme tehneet ilmaisen oppaan Lasi vs. Muovi, jossa vertaillaan lasia ja lasinkirkkaita muovilevyjä

  • yleisesti käytetty floatlasi 4mm vahvuisena
  • pinnoittamaton Akryyli (PMMA) 4mm vahvuisena
  • pinnoittamaton Polykarbonaatti (PC) 4mm vahvuisena
  • lisäksi joitakin mainintoja pinnoitetuista PMMA ja PC levyistä (4mm vahvuisina)

Vertailussa on mukana viisitoista eri ominaisuutta sekä lopuksi yhteenveto tuloksista.

Pääset lataamaan oppaan (Lasi vs. Muovi vertailu) ilmaiseksi alta tai tästä linkistä.