Muovi on materiaali, joka helpottaa arkielämäämme monilla eri osa-alueilla. Samaan aikaan muovi kantaa kuitenkin harteillaan ympäristöongelman mainetta, mikä herättää paljon keskustelua muovin käytöstä. Mutta onko muovi ansainnut huonon maineensa?

Tutkimusten mukaan muovimateriaaleilla voi monissa käyttökohteissa olla pidempi käyttöikä ja joissakin tapauksissa pienemmät ilmastovaikutukset verrattuna vaihtoehtoisiin materiaaleihin, kuten lasiin, metalliin tai paperiin. Myös valtaosa muoviroskasta syntyy materiaalin väärinkäytöstä, eli sen puutteellisen kierrätyksen ja käsittelyn seurauksena. 

Tässä artikkelissa kerromme mistä raaka-aineista muoveja valmistetaan, mitä eri muovityyppejä on olemassa, sekä mihin niitä käytetään. Samalla syvennymme siihen, miksi polku kestävään tulevaisuuteen ei tarkoita muoveista luopumista, vaan niiden hyödyntämistä vastuullisesti ja siirtymistä muovien kiertotalouteen. 

Monomeereista monikäyttöiseksi materiaaliksi – näin muovit syntyvät

Muovin valmistus käynnistyy monomeereista. Ne ovat pieniä molekyylejä, jotka yhdistyvät kemiallisen reaktion, polymeroinnin, kautta pitkäksi ja kestäväksi ketjuksi. Näistä ketjuista syntyy polymeeri, joka on muovin raaka-aine.  

Polymeerien ominaisuuksia muokataan lisäaineilla, kuten pehmittimillä, väriaineilla tai täyteaineilla, jotta saavutetaan halutut ominaisuudet käyttökohteen mukaan. 

Muoveja voidaan valmistaa useista eri lähteistä: perinteisesti käytetään fossiilisia raaka-aineita kuten raakaöljyä, maakaasua ja kivihiiltä, mutta myös uusiutuvista luonnonmateriaaleista kuten sokeriruo'osta tai selluloosasta. 

Suurin osa muoveista valmistetaan yhä fossiilisista lähteistä, mutta vain murto-osa raakaöljystä menee muoveihin

Valtaosa maailman muoveista valmistetaan edelleen fossiilisista raaka-aineista, kuten raakaöljystä ja maakaasusta. Vuonna 2023 Euroopassa valmistetuista muoveista fossiilipohjaisten muovien osuus oli 79,4 % ja maailmanlaajuisesti 90,4 %. Vaikka muovit valmistetaan enimmäkseen fossiilisista raaka-aineista, on hyvä huomioida, että ne muodostavat todellisuudessa vain pienen osan raakaöljyn käytöstä. 

Arvioiden mukaan Euroopassa vain noin 4 % raakaöljystä käytetään muovin tuotantoon ja maailmanlaajuisesti noin 6 %. 

Huomattavasti suuri osa raakaöljystä jalostetaan pääasiassa polttoaineiksi. Toisin kuin polttoaineet, jotka palavat häviten ilmakehään, muovit voidaan kierrättää uudelleen käyttöön. Eräiden elinkaariarviointien mukaan tietyt muovituotteet voivat aiheuttaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vaihtoehtoiset materiaalit, erityisesti silloin kun kierrätys toimii. Myös elinkaariarvioinnit osoittavat muovituotteiden ilmastovaikutuksien olevan useimmiten vähäisempiä verrattuna vaihtoehtoisiin materiaaleihin. 

Nämä seikat eivät tietenkään poista tarvetta vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä tai kehittää muovin kierrätystä, mutta se auttaa näkemään muovikeskustelun oikeassa mittakaavassa ja suhteuttamaan sen koko öljynkulutuksen kokonaiskuvaan. 

Muovit saavat uuden elämän kierrättämällä

Muovien kierrätys tarkoittaa käytöstä poistettujen muovisten materiaalien ja tuotteiden uudelleen hyödyntämistä uusiomuovimateriaaleiksi. Kierrätysprosessi alkaa lajittelusta ja keräyksestä, jonka jälkeen muovit käsitellään joko mekaanisin tai kemiallisin menetelmin.  

Mekaaninen kierrätys tarkoittaa muovien rouhimista, sulattamista ja uudelleen muokkaamista uusiomuovituotteeksi. Tämä menetelmä toimii hyvin erityisesti kestomuoveille, joita voidaan lämmittää ja käyttää useita kertoja uudelleen. Kemiallinen kierrätys purkaa muovijätteen takaisin molekyylitasolle, ja sitä sovelletaan pääasiassa muoveihin, joita ei voida kierrättää mekaanisin menetelmin.  

Mitä tehokkaammin pystymme kierrättämään, sitä vähemmän olemme riippuvaisia fossiilipohjaisista raaka-aineista.

Kaikki muovit eivät päädy materiaalina kiertoon, ja osa jätemuovista hyötykäytetään energiana asianmukaisissa jätevoimaloissa. Tällöin ei kuitenkaan enää ole kyse muovien kierrätyksestä, vaan muovien energiahyötykäytöstä. Vuonna 2023 Euroopassa tuotettiin yhteensä 54 miljoonaa tonnia muovia, josta 20,6 % on peräisin kiertotalousperäisistä lähteistä tai mekaanisesta kierrätyksestä. Vaikka määrä on maltillinen, suunta on selvästi oikea.

Biomuovi, biohajoava muovi ja biopohjainen muovi - mitä eroa niillä on?

Biomuovin käsite on hieman epämääräinen ja on tärkeää tehdä ero käsitteiden välillä. Biomuovia voidaan pitää ns. kattoterminä, sillä se voi viitata muovin alkuperään (biopohjainen), muovin hajoamistapaan (biohajoava) tai molempiin. 

Selkeämpi täsmennys termeille on: 

• Biopohjainen muovi: valmistettu kokonaan tai osittain uusiutuvista luonnon raaka-aineista, kuten tärkkelyksestä, sokeriruokosta tai selluloosasta.
   
• Biohajoava muovi: bio- tai öljypohjainen muovi, joka hajoaa mikro-organismien vaikutuksesta tietyissä olosuhteissa. 

Pyrkimys vähentää riippuvuutta fossiilisiin raaka-aineisiin, on vauhdittanut biopohjaisten muovien kehittämistä ja valmistusta. Euroopassa vuonna 2023 tuotetuista muoveista biopohjaisen muovin osuus oli 1,4 %. Biomuovien merkittävin hyöty syntyy silloin, kun niiden biohajoavuus tai kompostoitavuus tuo tuotteelle konkreettista lisäarvoa, esimerkiksi käyttökohteissa, joissa muovin on tarkoitus hajota hallitusti käytön jälkeen.

Kestomuovi, kertamuovi vai kertakäyttömuovi – tunnetko eri muovityypit?

Muovit voidaan jaotella niiden rakenteen ja käyttötarkoituksen mukaan eri tyyppeihin. Kun ymmärrämme, millaisia muoveja käytämme ja mihin tarkoitukseen, voimme tehdä vastuullisempia valintoja ja kehittää järjestelmiä, jotka tukevat kiertotaloutta ja vähentävät ympäristökuormitusta. 

Kestomuovit ovat osa päivittäistä elämää 

 Kestomuovit ovat monimuotoisesti läsnä arkielämässämme. Niiden keskeinen ominaisuus on nimensä mukaisesti muovattavuus: kestomuoveja voidaan muovata kuumentamalla ja kovettaa jäähdyttämällä yhä uudelleen ilman, että niiden perusomaisuudet heikkenevät. 
 
Kestomuoveihin kuuluvat muun muassa polykarbonaatti (PC), joka toimii iskunkestävänä lasitusratkaisuna ajoneuvoissa ja työkoneiden ohjaamoissa. Polymetyylimetakrylaatti (PMMA) soveltuu esimerkiksi jääkiekkokaukaloiden pleksilaseiksi sekä leipäkuvuiksi lounasruokalinjastoilla. Muita kestomuoveja kuten polypropeeniä (PP), käytetään elintarvikepakkauksissa sekä lääketieteellisessä tuotteissa kuten ruiskuissa, petrimaljoissa ja näytepulloissa. Akryylibutadieenistyreeni (ABS) on taas tyypillinen materiaali esimerkiksi urheiluvälineissä tai pöytäkoneiden näppäimistöissä. 

 Kertamuoveja käytetään usein teollisuuden vaativissa käyttökohteissa  

 Kertamuovit ovat muoveja, jotka kovettuvat pysyvästi kemiallisen reaktion seurauksena kuumennettaessa. Tämä reaktio muodostaa kolmiulotteisen, ristisidoksista koostuvan verkoston, jonka ansiosta materiaali ei enää sula eikä muovailu ole mahdollista uudelleen. 

 Tämä ominaisuus tekee kertamuoveista erittäin kestäviä ja siksi niitä käytetäänkin laajasti vaativissa teollisuuden kohteissa. Esimerkiksi bakeliittia hyödynnetään erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa eristeinä ja teollisuudessa kulutusosissa. Polyuretaaneja (PUR) käytetään muun muassa rakennus- ja autoteollisuudessa eristeinä, liimoina ja suojapinnoitteina. 

Kertakäyttömuovi on arjen helpottaja, mutta väärinkäytettynä ympäristön kuormittaja 

 Kertakäyttöisellä muovituotteella tarkoitetaan tuotetta, joka on tehty kokonaan tai osittain muovista, ja jonka elinkaaren on suunniteltu päättyvän loppukäyttäjään. Nimitys on harhaanjohtava, sillä muovi itsessään on kierrätettävä, kyse on enemmänkin itse tuotteen kertakäyttöisyydestä. 
 
Arjessamme on paljon tuotteita, jotka on suunniteltu käytettäväksi vain kerran, ja ne ovat olleet merkittävä askel eteenpäin hygienian ja turvallisen käytön takaamisessa. Kevyet muovipakkaukset suojaavat elintarvikkeita vähentäen ruokahävikkiä ja pienentäen kuljetuksen ilmastokuormitusta. Terveydenhuollossa kertakäyttöiset muovituotteet, kuten ruiskut ja suojavarusteet, ovat tärkeitä hygienian ja potilasturvallisuuden kannalta. 

Ongelma ympäristölle syntyy, kun nämä tuotteet päätyvät väärään paikkaan elinkaarensa lopussa. Pakkausala muodostaa lähes puolet maailman muovijätteestä, ja valitettavan suuri osa ei palaa uudelleen kiertoon, vaan päätyy kaatopaikoille, poltettavaksi tai pahimmillaan luontoon roskaksi. Siksi kertakäyttötuotteiden suunnittelussa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota kierrätettävyyteen ja samalla kehittää kierrätysjärjestelmiä tehokkaammiksi. 

Muovin tulevaisuus on kiertotalousmallissa – ja valinta meidän käsissämme 

Muovit ovat arvokaita ja hyödyllisiä raaka-aineita, joilla on huomattavasti pidempi elinkaari ja sen aikana pienemmät ilmastovaikutukset, mitä yleisesti ajatellaan. Ne ovat kevyitä, kestäviä, monikäyttöisiä, ja oikein hyödynnettyinä ne voidaan kierrättää uudeksi materiaaliksi. Muovien suurimmat haasteet liittyvät niiden väärinkäyttöön kertakäyttötuotteina ja siitä seuraaviin ympäristövaikutuksiin. 

Ihmiskunta tuottaa vuosittain arviolta 430 miljoonaa tonnia muovijätettä, ja suurin osa muovisaasteesta syntyy jätteiden virheellisen käsittelyn seurauksena. Muovien osalta vallitseva, nykyinen lineaarinen talousmalli perustuu kertaluontoiseen tuota, käytä, hävitä -ajatteluun. Sen sijaan, että muovituotteet kerättäisiin ja kierrätettäisiin asianmukaisesti, tämä toimintatapa johtaa valtaviin jätemääriin ympäristössä.

Tehokkain keino ratkaista muovisaasteongelma on muovien kiertotalousmalliin siirtyminen. Kiertotalous on tuotanto- ja kulutusmalli, jossa olemassa olevia materiaaleja ja tuotteita jaetaan, vuokrataan, käytetään uudelleen, korjataan, kunnostetaan ja kierrätetään mahdollisimman pitkään. 

Muovin kiertotalouden onnistuminen vaatii kokonaiskuvan katsomista 

Kiertotalous on selkeästi oikea suunta muovin tulevaisuudelle, mutta sen toteutuminen ei tapahdu itsestään. Jotta muovien kiertotalous saadaan kunnolla toimimaan, meidän on katsottava kokonaisuutta. 

 Muovin potentiaalin hyödyntäminen edellyttää, että tuotteet suunnitellaan alusta alkaen kierrätettäviksi. Samalla keräys- ja lajittelujärjestelmiä on kehitettävä kansainvälisesti sekä varmistettava, että käytetty materiaali palaa kiertoon uudelleen. Onnistuminen vaatii yhteystyötä meiltä kaikilta: muoviteollisuudelta, lainsäätäjiltä ja kuluttajilta. Vain yhdessä voimme rakentaa järjestelmän, jossa muovi säilyttää arvonsa kierrossa yhä uudelleen, ja takaamme parhaan tulevaisuuden itsellemme ja tuleville sukupolville. 

Lähteet:

British Plastics Federation, Oil consumption
https://www.bpf.co.uk/press/oil_consumption.aspx

Canada Energy Regulator, CER,  Market Snapshot: How We Use Crude Oil Every Day
https://www.cer-rec.gc.ca/en/data-analysis/energy-markets/market-snapshots/2022/market-snapshot-how-we-use-crude-oil-every-day.html 

Cefic, Chemical Recycling – Achieving a circular economy for plastics
https://cefic.org/solutions-explained/chemical-recycling-making-plastics-circular/ 

European Parlament, Circular economy: definition, importance and benefits https://www.europarl.europa.eu/topics/en/article/20151201STO05603/circular-economy-definition-importance-and-benefits 

Meng, F., Brandão, M. & Cullen, J. (2024). Replacing Plastics with Alternatives Is Worse for Greenhouse Gas Emissions in Most Cases. 
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10867844/ 

Muoviteollisuus ry, Biomuovit
https://plastics.fi/muovitieto/muovit-ja-ymparisto/biomuovit/ 

Tukes, Kertakäyttöiset muovituotteet, SUP (Single-Use Plastics)
https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/kertakayttoiset-muovituotteet-sup 

Plastics Europe, Plastics – the fast Facts 2024
https://plasticseurope.org/knowledge-hub/plastics-the-fast-facts-2024/ 

SYTEMIQ, ReShaping Plastics (2022)
https://plasticseurope.org/wp-content/uploads/2022/04/SYSTEMIQ-ReShapingPlastics-April2022.pdf 

 United Nations Environment Programme (UNEP), Plastics science – Note by the secretariat (2022)
https://wedocs.unep.org/bitstream/handle/20.500.11822/40831/K2221533%20-%20%20UNEP-PP-INC.1-7%20-%20AMENDED%20ADVANCE%20-%2014.10.2022.pdf 

 United Nations Environment Programme, UNEP, Everything you need to know about plastic pollution
https://www.unep.org/news-and-stories/story/everything-you-need-know-about-plastic-pollution