Yleisradio uutisoi 7. lokakuuta suomalaiskeksinnöstä, joka pureutuu konkreettisesti merten muoviroskien juurisyihin. Monissa Aasian ja Afrikan maissa jokia pidetään loistavina kaatopaikkoina, jotka kätevästi kuljettavat roskat pois mereen ja taas joki on tyhjä uudelle jätekuormalle. Poissa silmistä, poissa mielestä. Kun toisaalla meriä yritetään puhdistaa, niin toisaalla roskaa lasketaan jokiin kiihtyvään tahtiin. Joet ovat näiden ihmisten valitsemia kaatopaikkoja siksi, että toimivaa jätehuoltoa ei yksinkertaisesti ole.
Suomalainen sarjayrittäjä Anssi Mikkola on lähtenyt ratkaisemaan tätä globaalia ongelmaa mekaanisen kierrätyksen avulla, johon hän on kehittänyt jokiputsarin. Joen pohjaan ankkuroitu putsari lakaisee veden pintaa ja ohjaa roskat joko maalle tai proomuun. Harsomainen keräyslaite ulottuu 80 senttiä vedenpinnan alle ja saa käyttövoimansa aurinkopaneeleista.
"Ei ole olemassa sellaista markkinaa kuin joenputsausmarkkina, kukaan ei osta joenputsausta, koska se on pelkkä kulu. Siksi tämä vaatii kiertotalouden siihen ympärille. Nimenomaan muoviroskan arvon nostaminen kiertotalouslogiikalla on se, millä jokiputsari saadaan pyörimään pysyvänä palveluna”, Mikkola selittää ideaansa.
Kierrätetyn muovin uusi elämä
Jokiputsarilla kerätty roska lajitellaan ja muovi halutaan osin kiertoon uusien muovituotteiden raaka-aineeksi ja osa jalostetaan pyrolyysilaitoksessa polttoöljyksi ja uudeksi energian lähteeksi. Tästä kiteytyy mekaanisen kierrätyksen juju. Kierrätetty muovi voi saada uuden elämän monessa muodossa, kuten uudessa käyttötarkoituksessa, uusien muovituotteiden raaka-aineena sekä energian lähteenä. Se ei siis aina tarkoita, että muovi rouhitaan uudelleen raaka-aineeksi, vaan muovituote voi sellaisenaan löytää uuden elämän jo ennen kuin se päätyy jätteeksi. Jätteen lajittelu puolestaan mahdollistaa uuden kierrätysraaka-aineen valmistuksen ja muusta jätteestä suurin osa voidaan hyödyntää uudelleen energiana. Ja mikä parasta, näistä saadaan taloudellisesti toimivia ratkaisuja, jolloin muoviroskat eivät päädy sinne, minne ne eivät kuuluu, maailman meriin.
Mikkolan keksintö on erinomainen ja kenties käänteentekevä innovaatio ja esimerkki muovin mekaanisesta kierrättämisestä. Tekninen innovaatio vaatii ympärilleen kiertotalouden mallin, joka puolestaan vaatii poliittista tahtoa ja rajoja ylittävää globaalia yhteistyötä. Elementit juurisyiden ratkaisemiseen ovat syntymässä. Yhteinen tahtomme ratkaisee, pelastammeko meremme loputtomalta roskavirralta. Mahdollisuuksia on enemmän kuin uhkia.
Muovikoulun haastattelussa muovin mekaanisen kierrätyksen asiantuntija Joni Heinonen
Tähän liittyen Muovikoulussa oli syyskuussa vieraana muovin mekaanisen kierrätyksen asiantuntija ja yrittäjä Joni Heinonen Profcomp Oy:stä. Hänen kanssaan keskustelimme mm. siitä, mitä tarkoittaa muovin mekaaninen kierrättäminen, voidaanko kaikkia muovilaatuja kierrättää mekaanisesti ja minkälaisia tuotteita mekaanisesti kierrätetystä muovista voi valmistaa? Käy katsomassa Muovikoulun video (kesto 14:39 min) niin kuulet tästä mielenkiintoisesta aiheesta enemmän.
